Työttömien Keskusjärjestön Strategia 2021–2025
Sisällys
- 1. Toimintaympäristö
- 1.1. Globaali näkökulma
- 1.2. Yhdistysten toimintaympäristö ja työttömien tilanne
- 2. Keitä me olemme?
- 3. Arvot
- 3.1. Ihmisten kunnioittaminen ja ihmisyyden arvostaminen
- 3.2. Avoimuus, selkeys ja vuorovaikutteisuus
- 3.3. Oikeellisuus ja luotettavuus
- 3.4. Aloitteellisuus ja omaehtoisuus
- 4. Visio
- 5. Tavoitteet ja keinot
- 5.1. Työttömien Keskusjärjestö työskentelee työttömien toimeentulon parantamiseksi ja työttömyyden poistamiseksi
- 5.2. Työttömien Keskusjärjestö kuuntelee työttömiä ja työskentelee työttömien psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kohottamiseksi
- 5.3. Työttömien Keskusjärjestö rakentaa ja tukee yhteisöjä
- 5.4. Työttömien Keskusjärjestö kehittää työttömien edunvalvontaa ja välittää tietoa päätöksentekoon
- 6. Vaikuttaminen
1. Toimintaympäristö
1.1. Globaali näkökulma
Suomi on vauras hyvinvointivaltio. Väestöltään pienenä maana se on vahvasti mukana kansainvälisessä markkinataloudessa ja toimii sen säännöillä. Kansainvälisen talouden syklit heijastuvat Suomen työmarkkinoille. Talouden lamat ja nousukaudet rakentuvat pitkälti kansainvälisen kaupan vetovoiman mukaan. Työllisyyden nousu ja lasku seuraavat trendejä.
Työttömien Keskusjärjestön edunvalvonnassa ja toiminnassa otamme huomioon globaalit taloudelliset, poliittiset, sosiaaliset ja terveydelliset muutokset, uhat ja mahdollisuudet tilannekohtaisesti.
Euroopan unionin jäsenyys rakentaa Suomea valtiona ja vaikuttaa kansalaisiin ja työttömiin monin tavoin. Etenkin toimintamallit, palvelut ja rahoitus, joilla julkinen sektori voi tukea työttömien työllistymistä on EU:n lainsäädäntöön pohjautuvaa. Valtio ja kunnat tukevat työttömän perusturvaa. Työttömyyskassat ja Kela tarjoavat työttömyyden ajan turvan. Kolmas sektori, julkiset ja yksityiset palveluntuottajat tarjoavat työllistymistä edistäviä palveluita.
1.2. Yhdistysten toimintaympäristö ja työttömien tilanne
Julkiset instituutiot, lait, poliittinen ilmapiiri sekä media määrittelevät työttömän asemaa. Työttömän identiteetti rakentuu osittain näiden pohjalle. Neljän vuoden välein tehdyt hallitusohjelmat ovat merkittäviä tarkastelun paikkoja, jossa työttömien toimeentuloon ja palveluihin liittyvistä toimintamalleista ja taloudellisista raameista linjataan. Työttömien Keskusjärjestö osallistuu tähän keskusteluun tekemällä oman työllisyysohjelman.
Henkilöinä työttömät ovat laaja ja heterogeeninen joukko. Työttömänä voidaan olla monenlaisissa elämäntilanteissa. Media, poliittinen keskustelu ja poliittinen päätöksenteko määrittelee työttömyyden eri tavoin. Työttömyyden syitä on yksinkertaistettu ja monet työttömät kokevat, että heitä on syyllistetty. Työn murroksen vaikutusta työttömyyteen on vaikea tunnistaa.
Työtön on velvoitettu hakemaan aktiivisesti työtä ja parantamaan työllistymismahdollisuuksiaan, jotta hän on oikeutettu työttömyysturvaan. Tämä velvoittavuus luo suomalaisen työllisyyspolitiikan perustan.
Kaupungistumisen, taloudellisen hyvinvoinnin kasvun, pitkien koulutusten ja viestintäteknologisen murroksen johdosta ihmisten kokemusmaailmat ovat aiempaa eriytyneemmät. Koronaepidemian aikana viestintäteknologian rooli työssä, viranomaisasioinnissa ja muussa viestinnässä on kasvanut räjähdysmäisesti. Etenkin pitkäaikaistyöttömät ovat vaarassa päätyä syrjään sosiaalisista verkostoista, jos työttömien digitaalisia valmiuksia ei tueta ja kasvokkaisen viranomais- ja muun asioinnin määrä vähenee.
Työnteko yhdistää ihmisiä, jotka ovat eri elämäntilanteissa ja kiinnostuksen kohteiltaan erilaisia. Näistä verkostoista ja taloudellista turvasta putoaminen heikentää tutkitusti koettua hyvinvointia ja terveyttä. Työttömien yhdistykset ovat tässä tärkeä turvaverkko.
Kuntakokeilut avaavat uusia toimintatapoja paikallisesti. Uhkana on alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen, kun valtakunnallinen koordinaatio ohenee. Työttömien järjestöjen näkökulmasta kuntakokeilut ovat näin ollen sekä uhka, että mahdollisuus.
Työttömien perustamat yhdistykset ovat työttömien työllistymistä, sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistäviä yhdistyksiä. Yhdistykset toimivat alustoina työttömien toiminnalle. Ne tukevat ja aktivoivat työttömiä yksilöllisesti heidän arjessaan eteenpäin paikallisista lähtökohdista käsin. Yhdistykset tarjoavat apua ja neuvontaa heidän erilaisissa elämäntilanteissaan. Tavoitteena on löytää työttömille työnhakijoille uusia väyliä osaamisen kehittämiseen, työpaikkoihin ja työllistymiseen.
2. Keitä me olemme?
Työttömien Keskusjärjestö on vuonna 1991 perustettu asiantunteva, aktiivinen, ajassa kiinni oleva ja eettisen arvopohjan omaava toimiva työttömien edunvalvontajärjestö, jonka muodostavat jäsenyhdistykset. Järjestön missiona on työttömyyden vähentäminen Suomessa, työttömien toimeentulon parantaminen sekä psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Jäsenyhdistysten kautta keskusjärjestö tuo edunvalvontaan mukaan kokemusasiantuntijoiden äänen.
Työttömien Keskusjärjestö jäsenyhdistyksineen on näkyvä ja kuuluva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Keskusjärjestö kokoaa jäsenyhdistyksiltä tietoa ja vaikuttaa sen pohjalta lausunnoillaan lainsäädäntöön, pitää yhteyttä yhteiskunnan päättäjiin ja verkottuu alan asiantuntijoiden kanssa tuoden esiin työttömien arjen todellisuutta yleiseen keskusteluun.
Työttömien Keskusjärjestö ry jakaa jäsenyhdistyksilleen, sidosryhmilleen ja yhteistyökumppaneilleen ajan tasalla olevaa tietoa työttömyyden kehityksestä, tiedossaan olevan lainsäädännön valmistelusta ja muutoksista sekä niiden vaikutuksista. Työttömien Keskusjärjestö tukee mm. tiedonvälityksen, koulutuksen, verkottumisen ja rahoituslähteiden etsimisen kautta jäsenistönsä toimintaa pyrkien parantamaan työttömien yhdistysten ja työttömien henkilöiden toimintaedellytyksiä yhteiskunnassa.
Työttömien Keskusjärjestö on aktiivinen myös mediasuhteissa ja palvelee mediaa heidän esittämissään kysymyksissä ja haastattelupyynnöissä.
3. Arvot
3.1. Ihmisten kunnioittaminen ja ihmisyyden arvostaminen
Työttömien Keskusjärjestö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon ihmisarvot sekä edistää ihmisten välistää kunnioittavaa käytöstä ja vuorovaikutusta riippumatta heidän erilaisista elämäntilanteistaan.
Keskusjärjestö noudattaa omassa työyhteisössään ja hallinnossaan muita kuuntelevaa ja arvostavaa puhetapaa edistäen tasa-arvon edistämistä, syrjimättömyyttä ja aktiivista kansalaisuutta.
3.2. Avoimuus, selkeys ja vuorovaikutteisuus
Työttömien Keskusjärjestö ry kertoo avoimesti, selkeästi ja vuorovaikutteisesti toiminnastaan. Järjestö toimii työttömyyden erityisasiantuntijana, joka kokoaa ja välittää työttömyyteen liittyvää tietoa hyödyntäen nykyaikaisia kanavia, välineitä ja keinoja.
3.3. Oikeellisuus ja luotettavuus
Keskusjärjestö huolehtii, että annetut tiedot ovat oikein ja viestintä toimii tasapuolisuuden, samanaikaisuuden ja yhteneväisen sisällön periaatteita noudattaen.
3.4. Aloitteellisuus ja omaehtoisuus
Keskusjärjestön toiminnassa ja viestinnässä välittyy työttömien yhteydenottojen, jäsenyhdistysten, Työttömien Keskusjärjestön hallituksen sekä tutkimuslaitosten tuloksista nouseva työttömän arjen ääni moni-ilmeisyydessään. Tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnassa kaikkiin päättäjiin ja valtaapitäviin työttömien asioiden edistämisessä. Työttömien Keskusjärjestö ry on aloitteellinen, itsenäinen ja poliittisesti sitoutumaton toimija.
4. Visio
Työttömien Keskusjärjestö jäsenyhdistyksineen on asiantunteva edunvalvontaorganisaatio, jonka toiminta turvaa työttömien oikeutta työhön, toimeentuloon ja osallisuuteen.
5. Tavoitteet ja keinot
5.1. Työttömien Keskusjärjestö työskentelee työttömien toimeentulon parantamiseksi ja työttömyyden poistamiseksi
Työttömien Keskusjärjestö edistää työttömien yhdistysten verkottumista ja näin edistää laajasti työttömien, pienituloisten ja köyhien osallisuutta yhteiskuntaan. Työttömien Keskusjärjestö ottaa kantaa työllisyyspolitiikkaan, lainsäädäntöön ja antaa lausuntoja. Keskusjärjestö ylläpitää ja tukee työllisyyttä edistäviä hankkeita.
5.2. Työttömien Keskusjärjestö kuuntelee työttömiä ja työskentelee työttömien psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kohottamiseksi
Työttömien Keskusjärjestö edistää osallisuutta kutsumalla työttömiä mukaan yhdistysten toimintaan ja nostamalla voimallisesti esiin, että työttömien yhdistystoiminnalla ennaltaehkäistään monia yhteiskunnallisia ongelmia. Järjestö pyrkii kehittämään valtakunnallisia tapahtumia, joissa voidaan kohdata työttömiä eri puolilta maata sekä tilaisuuksia, joissa yhteiskunnan päättäjät kuulevat työttömiä kansalaisia.
5.3. Työttömien Keskusjärjestö rakentaa ja tukee yhteisöjä
Työttömien Keskusjärjestö tukee yhdistysten perustamista jäsenistönsä toimintaa tiedolla ja koulutuksella sekä järjestämällä foorumeita vapaamuotoiselle toiminnalle. Keskusjärjestö pyrkii toiminnallaan edistämään rahoituksen turvaamista yhdistystoimintaan.
Keskusjärjestön jäsenyhdistyksissä on työttömiä jäseniä, joiden asema vaihtelee iän ja elämäntilanteen mukaan. Työttömien Keskusjärjestö on mukana ajamassa tasavertaisia osallistumismahdollisuuksia hyvinvointia edistäviin liikunta-, kulttuuri- ja virkistyspalveluihin työttömille ja vähävaraisille henkilöille. Työttömien yhdistyksessä työttömän on mahdollisuus kehittää osaamistaan.
5.4. Työttömien Keskusjärjestö kehittää työttömien edunvalvontaa ja välittää tietoa päätöksentekoon
Työttömien Keskusjärjestö kerää tavoitteellisesti tietoa. Sen avulla saadaan käsitys keskusjärjestön ja sen jäsenyhdistysten tilanteesta. Aineistoa hyödynnetään päätöksenteossa.
Työttömillä työnhakijoilla on mahdollisuus osallistua työttömien yhdistyksen jäsenenä toiminnan kehittämiseen ja edunvalvontaan. Yhdistysten jäsenet voivat tehdä aloitteita ja esityksiä edunvalvontaan.
Keskusjärjestö laatii kyselyjä myös muille työttömien parissa toimiville yhteisöille ja organisaatioille työttömien palvelujärjestelmän kehittämiseksi.
Lausuntojen, kannanottojen ja tiedotuksen ohella Keskusjärjestö osallistuu valtion hallinnon ja eri organisaatioihin, työryhmiin, asiantuntijakuulemisiin sekä materiaalin tuottamiseen työttömyyteen ja työllisyyteen liittyen.
6. Vaikuttaminen
Työttömien Keskusjärjestö vaikuttaa:
- eduskuntaan, ministeriöihin ja muuhun valtiolliseen päätöksentekoon.
- EU-tason lainsäädäntöön ja ohjelmiin.
- osallisuuden lisäämiseen, köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseen.
- kuntiin ja kunnissa.
- työllisyys-, sivistys-, sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Julkaistu kommentoitavaksi 26.1.2021